Pikku-ukkoa käytettiin neuvolassa maanantaina. Ikää oli silloin 3vko ja 3pv ja mitat olivat komeat 4,6kg ja 55cm. Painoa oli siis syntymäpainoon tullut lisää melkein kilo ja pituutta 4cm. Oli aika yllätys, että noin kovasti kasvaa vaikka ollaan kyllä vauvan naamasta huomattu, että posket on pullistunu ja leukoja tullut lisää :>. Reipas poika on ja terkkaritäti ei löytänyt mitään huomautettavaa.

Isoveli täytti eilen 1v 2kk ja epävirallisia mittoja yritin ottaa täällä kotona. Painoa oli hurjat 13,1kg (1v neuvolassa 10,9) ja pituutta 80cm (1v neuvolassa 77,6).

Arki on rullaillu uomissaan. Isoveli tekee pahojaan kaiken aikaa, mutta on välillä kyllä ihanakin. Otsikon urpoenergia viittaa tähän pahojen tekemiseen. Urpoenergiaa Ollaan käyty tuhlaamassa mm. leikkipuistossa ja hiekkalaatikkohommat on tällä hetkellä aika pop. Ja onhan hiekkaa täytyny maistaakin. Ollaan myös kyläilty ja poika on aina kylässä kuin kotonaan. Kävelee suoraan ovelta suvereenisti pitkin kämppää ja kurkistelee kaappeihin :P Välillä jopa vähän hävettää, että voisko olla vähän ujompi tapaus. Mutta ihanaahan se on, että lapsi on reipas ja sosiaalinen :). Kaipa ihmiset ymmärtävät, ettei 1-vuotias vielä oikein tajua mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

Esikoinen ei oo vauvaa edelleenkään suuremmin noteerannut. Pahojaan tosiaan tekee usein silloin kun näkee, että äiti on vauvassa kiinni, mutta tuota pahojen tekemistä oli jo ennen vauvan syntymääkin. Tarvi kuin selkä kääntää niin pieni maailmanmatkaaja on keksinyt seuraavan tutkimuskohteensa. Välillä rasittaa aivan hulluna, mutta pitäisi yrittää ymmärtää, että toinenhan vain tekee sitä mikä tuon ikäiselle on luonnollista, tutkii. Maailma on jännä paikka :)

Isoveljestä tuli tänään oikeastikin aika iso poika kun päätettiin luopua tuteista. Pitkiin aikoihin tuttia ei ole käytetty kuin unilla, mutta nyt on kolmet päikkärit jo nukuttu ilman ja öisinkin tuntuu vain leikkivän tuteilla niin nepä pistettiin roskiin. Saapa nähdä kenellä niitä tulee eniten ja nopeiten ikävä :P. Oli kyllä vähän haikea mieli heittää ne pois kun jotenkin poika on sitten niin iso. Nyyyh. Miten paljon tulenkaan itkemään joskus kun nuo aloittavat koulun tai eka hammas lähtee irti kun tuteistakin jo saa itkun aikaiseksi :D.

Muutto lähenee ja asioita on vielä aivan hirveästi tehtävänä. Stressiä pukkaa aivan hulluna oikeastaan siksi kun mikään ei oikein ole omissa käsissä ja suurimman osan asioita voi hoitaa vasta sitten kun muutto on ihan hollilla. Autoa ja laatikoita kannata vuokrata kuin vasta paria päivää ennen. Osoitteenmuutoksia oon ajatellu tekeväni nyt kun vielä on mm. kirjoitusvälineet esillä eikä missään laatikoiden pohjalla, mutta niitä varten pitäisi muistaa hakea postista osoitteenmuutoskortteja. Ei toi muisti oo viime aikoina ollut kovinkaan vahvimpia puolia. Kaikki unohtuu ja puhun ihan sekoja. Täytyisi ehkä laittaa leima otsaan "olen äiti" tai muuta vastaavaa niin ihmiset ei luulis että oon karannu hullujen talosta :>.

Sellaisia kuulumisia meille.

Jenska